Purjelaivaksi, purjeveneeksi, tai purjealukseksi, kutsutaan kaikkia sellaisia perinteisiä laivoja, joissa käytetään purjeita liikkumiseen. Tuuli tarttuu purjeisiin ja tämä saa laivan kulkemaan eteenpäin. Moderneissa purjelaivoissa voi apuna olla esimerkiksi moottori, kun taas aikaisemmin tätä toimea vastasi airojen käyttö. Purjelaivoja voidaan lajitella erilaisiin kategorioihin ja alustyyppeihin:

  • Fregantti, eli täystakiloitu purjelaiva

Näissä purjelaivoissa mastoja on 3 – 5 kappaletta ja jokaisessa mastossa on raakapurje. Lisäksi joukkoon voi mahtua myös haruspurjeita, sekä taaimmaiseen mastoon voidaan asettaa myös kahvelipurje. Suomessa tämänkaltaisia aluksia ei löydy käytöstä ollenkaan, mutta esimerkiksi museosta löytyvä Suomen Joutsen edustaa tätä kastia.

  • Parkki, pitkittäispurjeen käyttäjä

Parkiksi kutsutaan sellaisia aluksia, joissa on 3 – 5 mastoa. Kaikissa muissa mastoissa käytetään raakapurjeita, paitsi takimmaisessa kappaleessa, johon asetetaan pitkittäispurje. Kotimaan edustusta tästä kastista löytyy muutamia, kuten Sigyn ja Pommern. Molemmat ovat tällä hetkellä museolaivoja ja Sigynistä löytyy mastoja kolme, kun taas Pommernista neljä.

  • Kuunarilaiva, eli hollantilainen barkentiini

Tästä purjelaivasta löytyy 3 – 6 mastoa ja sen keulamastossa käytetään aina raakapurjetta. Muissa mastoissa on käytössä pitkittäispurjeet. Mikäli kuunarilaivassa oli useampi masto, saatettiin keskimastoissa käyttää raakahuippupurjeita ainakin osittain. Kuunarilaiva on suomalainen nimitys, joka löytyy jopa 1900 – luvulla tehdystä merimiestaidon oppikirjasta.

  • Priki, pienempi purjevene

Prikiksi kutsutaan sellaista purjealusta, jossa mastoja on ainoastaan kaksi kappaletta. Molemmissa mastoissa käytetään raakapurjeita.

  • Prikantiini jatkaa kaksimastoisten linjaa

Prikantiini omaa prikin tapaan kaksi mastoa, mutta ainoastaan keulamastossa käytetään raakapurjetta, kun taas taaemmassa mastossa on käytössä pitkittäispurjeet.

  • Kuunari, tutumpia malleja suomalaisille

Kuunari sisältää aina vähintään kaksi mastoa ja se on pitkittäistakiloitu alus. Keulamasto on aina joko lyhyempi, tai yhtä pitkä, kuin taaempana olevat mastot.

  • Ketsi, kaksimastoinen purjealus

Ketsistä löytyy aina kaksi mastoa ja isompi niistä on keulan puolella. Taaempana oleva mesaanimasto sijoitetaan peräsimen etupuolelle.

  • Jooli, purjealus kahdella mastolla

Jooliin kuuluu myöskin kaksi mastoa, mutta toisin kuin ketsin tapauksessa, mesaanimasto on sijoitettu peräsimen takapuolelle.

  • Kutteri, yksimastoisten purjealusten esimerkki

Kutterista voi löytyä ainoastaan yksi masto, tai siinä voidaan käyttää useampia. Kaikki mastot ovat haruspurjeita ja ne löytyvät maston keulan alueelta.

  • Sluuppi, suomalaisten suosima

Sluupit ovat yleisimpiä purjealuksia, joita Suomesta löytyy. Niissä on ainoastaan yksi harjuspurje, joka on sijoitettu maston keulan puolelle.

  • DynaRig, erikoisempi purjealus

Tässä erikoisemmassa purjeveneessä mastot ovat kääntyviä, eikä esimerkiksi köysitakilaa löydy ollenkaan!

Runkomalli voi myös vaikuttaa jaotteluun

Vaikka useimmiten purjealukset lajitellaan purjeiden mukaan, voidaan joissain tapauksissa jaottelu tehdä myös runkomallin avulla. Useimmat purjealukset ovat yksirunkoisia, kun taas katamaraanialuksista löytyy kaksi runkoa, jotka ovat samanlaiset keskenään. Proaksi kutsutaan sellaisia aluksia, joissa on kaksi eri kokoista runkoa, mutta näitä nähdään harvemmin varsinkaan länsimaissa. Trimaraaniksi puolestaan kutsutaan niitä aluksia, joissa on kolme runkoa.

Erikoisempia malleja löytyy runsaasti

Perinteisten purjealusten lisäksi maailmasta löytyy myös harvinaisempia laivoja, joita ei välttämättä koskaan päästä ihailemaan. Dzonkki on yksi näistä erikoisemmista purjelaivoista ja se on suosittu lähinnä kiinassa. Niistä löytyy 2 – 3 mastoa ja ensimmäiset Dzonkit rakennettiin jopa 2 000 vuotta sitten. Aluksia käytettiin valtameripurjehduksilla ja länsimaalaisten korviin uutiset alustyypistä tulivat löytöretkeilijöiden huulilta. Näiden laivojen vaikutus näkyy sekä hollantilaisten, että portugalilaisten purjealusten kehityksessä, erityisesti ohjattavuuden osalta. Kiina, Vietnam, Indonesia ja Thaimaa käyttävät kaikki vieläkin erilaisia versioita Dzonkeista ja matkaajilla onkin mahdollisuus löytää myös vanhempia ja historiallisia purjealuksia näiltä alueilta. Aasian ulkopuolella niitä ei kuitenkaan ole juuri laisinkaan, ainakaan käytössä.